Queenstown- Dunedin

Lauran vuoro kirjoittaa.

Eilen (torstaina) oli sitten viimeinen päivä hullujen kaupungissa (= xtremeä rakastavien) kaupungissa Queenstownissa. Päivällä syötiin valtavat hampurilaiset Fergburgerissä, Queenstownin suosituimmassa hampurilaisravintolassa.


Illalla mekin tehtiin jotain xtremeä ja mentiin gondolilla pienen rinteen huipulle. Jaani nautti, mutta mä olin ihan paniikissa. Oon kerran ennenkin Espanjassa mennyt samanlaisella gondolilla vielä korkeammalle ja meinasin kuolla siihen minikopperoon.
Ylhäällä meille oli varattu paikat Maori-esityksestä. Mäkin sain/jouduin osallistumaan siihen muutaman muun naisen kanssa.


Esityksen aikana oli myös tärkeää ettei jutellut tai nauranut kun ne esitti perinnetansseja, mihin kuuluu paljon kielen näyttäminen ja outojen äänien päästäminen.
Upea esitys se oli ja mielenkiintoista kuulla niiden kulttuurista ja perinteistä enemmän.

Esityksen jälkeen meille oli varattu buffetti-illallinen. Saatiin ikkunapaikat onneksi joten saatiin nauttia ihanista maisemista koko ruokailun ajan. Ruokakin oli todella hyvää, harmi vain että mun silmät vetäis enemmän kun vatsa. Onneksi Jaani söi koko rahan edestä :D


Ruokailun jälkeen osteltiin vähän Uusi-Seelanti tavaraa, ennen kuin lähdettiin alas taas siinä hemmetin kopperossa.


Alhaalla shoppailtiin vähän, Jaani osti hatun Cookin Saaria varten (ensi tiistaina :)), ja mä kokeilin bikineitä. En ole koskaan ikinä elämäni aikana käyttänyt bikineitä ja nyt Jaanin mielestä on sen aika. Mutta en mä mitään löytänyt. Ehkä ne bikinit löytyy maanantaina Christchurchistä.

Otin vielä vähän aurinkoa meidän hotellihuoneiston takapihalla, ennen kuin mentiin nukkumaan.
Tässä vähän meidän hotellihuonetta. Takana on ruokailutila, sitten vieressä on makkari ja kylpyhuone, iso piha..
Niin ja anteeks pieni sotku. Jaani ei kerkeä ikinä ottamaan kuvia siisteistä huoneista. Mä tuun laukkujen kanssa sisään niin menee 2 sekuntia ja oon levittänyt mun tavarat ympäri kämppää.

Ja tänään aamulla lähdettiin ajelemaan kohti itärannikkoa ja Dunedinia. Ihania maisemia riitti taas, ja kamalan mutkasia teitä. Jos me vuosi sitten Floridassa ajettiin Miamista Key Westiin pelkkää suoraa tietä, niin täällä nää tiet ei oo nähneetkään suoraa. Plus että nää tiet on välillä uskomattoman kapeita, ja me ei vuokrattu mitään pienintä autoa. Kiva ajaa tälläsiä teitä joku 200km. Ja kun ei nää yhtään että tuleeko kulman takaa vastaan joku iso bussi tuhatta ja sataa.


Matkalla ostettiin aivan ihania nektariineja (suoraan sen myyjän puutarhasta), vähän yli 1kg, pieni laatikollinen makso 3€.


Meidän Bed & Breakfast (on muuten kaunis talo) on jyrkän tien varrella. Täytyy olla hyvä käsijarru.

Mikäs peikko se siellä?

Tän BB:n emäntä on todella mukava, sellainen viherpeukalo koska niin etu- kuin takapihankin puutarhat näyttää aivan ihanilta!

Jaani nautiskelee:

Ajettiin iltapäivällä keskustaan syömään. Mä söin sellasen mahtavan 300g pihvin, vähän kasviksia ja Jaani lampaan potkaa. Ei oltu keritty syömään 9h, joten kyllä maistui.
Löydettiin eläinkauppa ja tietenkin siellä oli maailman sulosin koira. Ja just niitä rotuja mitä me haluttais että koirassa olis.
Jos joku ei tiennyt niin mä oon koirahullu. Sekoan aina kun nään koiran. Ne on vaan niiiiin ihania! Pienenä jo juoksin silmät kiiluen paijaaman kaikkia koiria, ja mitä isompi koira sitä kovempaa juoksin sen luo.
Koira on purrut mua kerran kasvoihin pienenä muttei se jättänyt mitään traumoja. Onneks. :)


Keskustasta mentiin käymään maailman jyrkimmällä kadulla (Baldwin st. Dunedin). Oli muuten jyrkkä, siellä oli kaikki varoituskyltitkin että "tämän merkin ohi isot kulkuneuvot eivät saa enää mennä".
Kiivettiin sinne kadun päähän. Säästäis ison rahan salikuluissa jos asuis siellä ihan ylhäällä. Vois pari kertaa vaan juosta katua ylös ja alas.

Tässä kuva ylhäältä kun puhinaltaan sen pystyi nappaamaan:

Mentiin vielä käymään ruokakaupassa ja oli muuten oudon näkösiä banaaneja tarjolla:
Niin ja kyllähän mä raaoista banaaneista tykkään, mutta en nyt sanois että ihan heti söisin noin raakaa kuitenkaan.

Tultiin tänne "kotiin". Meidän vessassa on ihana poreamme jossa nautittiin lasit viiniä.
Huomenna ajetaan Otago Peninsulaan ja mennään kattelemaan merileijonia, pingviinejä, hylkeitä ja albatrosseja niiden luonnollisessa ympäristössä.
Meillä on hyvät neuvot miten lähelle niitä eläimiä saa/voi mennä..
Merileijonia ei saa kovin lähelle mennä, varoitti eräs joka on joutunut juoksemaan sellaista karkuun pitkin rantaa :D
Valtava otushan se on, mutta ei pelkää ihmistä ja liikkuu uskomattoman nopeasti.
No mutta nyt nukkumaan.